perjantai 31. tammikuuta 2014

Inspiraatio toi uuden bannerin blogiin!

Eräs aamu minulle tuli yllättäen, täysin puskista, mieleeni selkeä kuva, millaisen bannerin haluan. Piirsin paperille vähän suunnitelmaa siitä ja kun myöhemmin minulla oli aikaa, lähdin toteuttamaan sitä. Aivan sellaista, minkä oli kuvitellut, en saanut bannerista luotua, mutta kerrankin sain tehtyä bannerista todella paljon omaa silmää miellyttävän.

Vaikka edellisen bannerin kiiltävä karvainen Majuri oli ihana komistus blogiin ja olisi voinut olla paalupaikalla pidempäänkin, päädyin kuitenkin ottamaan tämän uuden bannerin heti käyttöön. Tarkoitukseni oli muokata banneria vielä hieman, ja sen takia tämäkään postaus ei ole päässyt aikaisemmin julkaisuun, mutta siihen vaaditaan isompia ulkoasumuokkauksia, joita alan tekemään vasta kun löydän aikaa sille projektille.

Omasta mielestäni tämä uusi banneri on mukavan symmetrinen ja tasapainoinen. Täytettä on tarpeeksi, muttei liikaa. Yksinkertainen linja sai väistyä edes hetkeksi ja tilalle tuli moniulotteisempi kokonaisuus, vaikka vieläkään banneri ei kovin monimutkainen ole. Talviteemalla ja sinisen sävyllä jatketaan vielä hetken aikaa, mutta toivon mukaan seuraava banneri olisikin jo paljon keväisempi. 

Kumpi banneri näyttää teidän mielestänne paremmalta?

Uusi banneri.
Edellinen banneri.

Filminauha-ideaa olen käyttänyt kerran aikaisemminkin ja tykkäsin kyllä silloinkin lopputuloksesta:
http://i1253.photobucket.com/albums/hh593/ablemajor/16_zpsf753ef45.png
Kyllä huomaa tästäkin, että omat muokkaustaidot ovat kehittyneet noista ajoista. Etenkin kuvien rajaaminen on helpottunut ja tulos on siistimpää. Kiva huomata kehitystä, kyllä se harjoittelu vaan kannattaa.


P.S. Muista lukea eilinen postaus, jos haluat tsekata mitä meille kuuluu!

torstai 30. tammikuuta 2014

Majurin energisyys - hyvä vai ei?

Pakkaset yhdistettynä vähän kevyempää liikuntaa saavaan Majuriin - hyvä vai huono yhdistelmä?

Kovien pakkasten takia (onneksi ne nyt hellittivät edes hetkeksi ja liikuntaakin on pystynyt lisäämään) olen joutunut liikuttamaan Majuria viime viikkoina vähän kevyemmin. Majuri on ollut toisaalta mukavan energinen ja innokas, mutta toisaalta taas käyttää energiansa helposti kyttäilyyn ja alta juoksemiseen.

Maastossa on ollut kiva, kun Majuri on ollut innokas ja kulkenut reippaasti kuulitte oikein, jopa Dessi on välillä meinannut jäädä jälkeen, kun possu on lähtenyt porhaltamaan käyntiä, muttei ole kuitenkaan häslännyt tai säikkynyt mitään. Yksi päivä viime viikolla kentällä ratsastellessa ei ollut kuitenkaan kiva, kun Majuri olisi vain halunnut katsella ympärilleen korvat tötteröllään ja hölkytellä menemään, kun minä selässä yritin pyytää vähän keskittymistä. Energisyydestään johtuen Majuri jopa vei minua ja luisti tuntumalta.

Kuva otettu melkein tasan vuosi sitten. Tässä Majuri luistaa avuilta pois ja vie minua.
Kun Majuri vie, se ei ole sellaista kaahausta, vaan se salakavalasti luistaa alta eikä ole ollenkaan tuntumalla, vähän kuin liukas saippuapala. Onneksi tämä oli taas korjattavissa pienten pidätteiden ja istunnan vahvistamisen avulla, jolloin sain pikku hiljaa ratsastettua Majuria takaisin kuulolle. Kun Majuri oli tuntumalla, pääsin ratsastamaan enemmän myös pohkeilla kohden ohjaa, jolloin Majurin liikkuminen oli lopulta todella kiitettävää!

Aina, jos Majuri on kovin energinen ja menohaluinen, yritän ajatella, kuinka saan suunnattua energian oikeisiin asioihin? Majuri saa olla energinen, kunhan se energia on suunnattu pontevaan ja lennokkaaseen askeleeseen niin, että Majuri kuitenkin pysyy tuntumalla. Reipas saa olla, muttei kiikuttaa. Reippaalle Majurille teen paljon pieniä tehtäviä ja pyydän hiljentämään hyvään tahtiin niin, että temmokkuus kuitenkin säilyy ja takajalat tulevat hyvin mukana. Välillä helpommin sanottu kuin tehty, mutta yleensä lopputulos kyllä palkitsee!

Reippaus on aina mukava, mutta harvinainen lisä, jota Majurin selässä voi saada. Majurin energisyys on siis hyvä juttu, kunhan se pysyy niissä rajoissa, että Majuri on vain reipas - eikä sählää ja säiky tai tee mitään hullua. Reipasta Majuria täytyy eri tavalla aktivoida liikkumaan oikein, mutta on kiva, kun herraa ei tarvitse niin paljoa herätellä. Kun energian saa suunnattua hyvään, selän kautta kulkevaan liikkeeseen, ei ratsastaja voi muuta kuin nauttia!

-Kuulumisia-

Majurin energisyystaso on laskenut aikalailla normaaliin tasoon, kun liikuntaa on voinut lisätä, mutta jotain outoa Majurin liikkumisessa olen huomannut. Eilen annoin Iinan ratsastaa Majurin läpi ja itse katselin sivusta. Huomasin, että Majuri ei kunnolla käytä selkäänsä ja keinuttaa hassusti takapäätään. Takajalat näyttävät irralliselta osalta ja liike näyttää muutenkin epä-Majurimaiselta. Mietin, olisikohan Majurilla taas jumeja selässä, joten pyydämme hierojan taas käymään ja tekemään ylläpitohieronnan molemmille hevosille.

En tiedä onko Majuri vain selkälihaksia vailla vai vanhuusko sen selän on notkauttanut. Nimittäin varmaan viimeisen vuoden aikana Majurin selkä on alkanut pikku hiljaa muuttua mukavan pyöreästä ja pehmeästä epämiellyttäväksi istua ja luiseksi. Kovasti yritän päästä treenailemaan kunnolla, että kadonneet selkälihakset saataisiin takaisin, mutta voi olla, että vanhuuden myötä sitä samaa pyöreyttä ei enää koskaan tule.

Vaikka Majuri olisikin fyysisesti vanhentumassa, ei sitä henkistä nuoruutta voi kukaan viedä pois! Viime viikolla, kun Iinan kanssa juoksuttelimme hevoset liinassa, alle kymmenen minuutin sisään molempien liinojen lukot katkesivat. Ensin kentällä vapaana juoksi Majuri, joka muuten käytti tilaisuuden hyväkseen - juoksi ja käveli minua karkuun, eikä kyllä helpolla antanut kiinni. Kun Majuri oli taas ruodussa, napsahti saman tien Iinan liinasta lukko rikki ja Dessi juoksenteli hämillään vapaana. Hassua sattumaa ja pakkasesta heikentyneet lukot? En tiedä, mutta koomista se kyllä oli.

Kun Majuri osaa tämän jekuttamisen jalon taidon ja käyttää kaikki pienimmätkin tilaisuudet hyödykseen, on Dessi aina yhtä kuutamolla saatuaan tilanteen riehua vapaana. Dessi esimerkiksi päästyään kerran tallin pihassa vapaaksi, kävi hölkkäämässä kerran tallin ympäri ja tuli sitten Majurin eteen seisoskelemaan tylsistyneenä (ja kyselemään vinkkejä jekutuksen mestarilta). Samassa tilanteessa Majuri ei olisi tyytynyt hölkkäilyyn ja tullut itse kiinni otettavaksi, vaan olisi painellut karkuun minkä jaloistaan pääsisi. Nuo kaksi ovat kyllä niin toistensa vastakohdat, että täydentävät hyvin toisiaan.

Tähän postaukseen tulikin vahingossa hieman enemmän kuulumisia ja ajatuksia kuin olin ajatellut, mutta toivottavasti saitte taas kiinni siitä, missä mennään. Viikonlopulle olisi videopostaussuunnitelmia, mutta siitä lisää myöhemmin!



maanantai 20. tammikuuta 2014

Hassu pakkaspäivä (video)

Kaikki mahdolliset lämmittävät keinot on kaivettu nurkista, kääriydytty vällyihin ja vedetty pipot visusti päähän. Majurin toppaloimi otettu esille ja opeteltu sulkemaan tallinovet perässä, ettei lämpö karkaa harakoille. Ihmetelty lumihuuruisia puita, askelten alla narisevaa lunta ja auringossa kimmeltäviä hiutaleita. Pakkanen on saapunut näillekin nurkille. Olen jopa hieman nauttinut siitä.

Kenttä on pysynyt hyvässä kunnossa, valoa riittänyt maastoiluunkin ja kuratassut on saanut unohtaa. Eilen, varmaan ensimmäistä kertaa koko talvena, lähdin Iinan kanssa pidemmälle maastoreissulle. Varpaat jäätyivät, Majuri pudotteli lumet oksilta niskaani ja pakkanen puri poskia. Mutta hauskaa oli ja naurumme kaikui varmaan kilometrin päähän.

Kummasti se lumi ja valo innostaa. Jaksaa lähteä maastoon, tekee mieli hassutella ja ottaa jopa kamera mukaan tallille. Toisen kaatuminen saa aikaan vahingoniloisen naurunpuuskan, Majurin innokkuus tuntuu mukavalta ja lujakaan vauhti ei hirvitä ollenkaan. Mukava maastoilu takana ja pari kuvaa ja yksi videokin saatiin tänne asti julkaistavaksi. Katselkaa siis lisää päivästämme näiden kuvien ja videon kautta!


Majurilla ihan hölmistynyt ilme. Hassu hevonen.


tiistai 14. tammikuuta 2014

24 unohdettua kuvaa

Joskus sitä itsekin havahtuu,
tapahtuiko näin, miten kaikki unohtuu?
Pieni hetki ikuistettuna kameralle,
kadonnut muiden kuvien alle.
Kun julkaisen kuvat nää,
hukkuvatko ne taas, se nähtäväksi jää.

Kuvat ovat vuosilta 2007-2009.

1 - Lämmin ystävän puhallus kasvoille.
2 - Kevät aurinko tuntuu parhaimmalta kaverin kyljessä.
3 - Miten tuo hevonen on noin hupsu?
4 - Voikukkien elämä jatkuu kuvassa.
5 - Rohkeus voittaa epävarmuuden.
6 - Hetki ennen työtä.
7 - Molempien mielestä hauskaa.
8 - Pakkanen puree ja tuuli piiskaa.
9 - Uuden oivalluksen löytäminen.
10 - Vapaana ihan vaan huvikseen.
11 - Ison urakan tuoma tyytyväisyys.
12 - Kirppu-Iinan ja Majurin ensimmäisiä hetkiä.
13 - Antennit auttavat ymmärtämään.
14 - Valoa tunnelin päässä.
15 - Samettiturpa.
16 - Ruoka on kuvia tärkeämpää.
17 - Uutuuden viehätystä.
18 - Onnistunut epäonnistuminen.
19 - Ystävällinen säihkyturpa.
20 - Karvakamu.
21 - Se oli hauskaa.
22 - Sateessako turvonnut.
23 - Ystävään voi hetki hetkeltä luottaa enemmän.
24 - Kesän suloisin irvistys.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Miten meidän vuosi on alkanut?


Ärsyttävän huono laatu, mutta tässä Majurin uudet suitset!
Vuosi on alkanut aivan mahtavasti Majurin ratsastuksen suhteen ja olemme päässeet aikalailla normaaliin liikutusrytmiin. Tästä saan kiittää lumetonta ja lämmintä säätä, on täällä siis edes yksi ihminen, joka jollain tasolla tästä säästä nauttii! Harmi vain, että loppuviikosta täälläkin luultavasti paukkuu pakkanen, joten kevyitä köpöttelypäiviä on taas tiedossa. Höh, olisin niin halunnut, että kenttä olisi vielä hetken pysynyt pehmeänä ja hyvänä.

Majuri on siis ollut aivan superhyvä viime päivinä. On ollut nautinto ratsastaa noin ihanalla hevosella, kun yhteispeli on vain sujunut niin hienosti! Majuri on ottanut avut läpi moitteettomasti, eikä ole suoraan sanottuna ollut mitään ongelmia. Ainoastaan laukat eivät vielä pyöri kunnolla, mutta eiköhän niihinkin ala löytyä ponnekkuutta, kun lihakset taas kehittyvät.

Uusi vuosi ja toivottavasti pian myös uusi satula. Täytyisi ottaa itseään niskasta kiinni, että saataisiin tilattua satula-auto nyt mahdollisimman pian. Päästäisiin vihdoinkin, monen vuoden haaveiden jälkeen, ratsastamaan kunnollisella koulupenkillä!

Nyt kun käyn täysipäiväisesti töissä, on minulla jäänyt vähän ylimääräistä rahaa varustehankintoihin. Sorruin ennen joulua tilaamaan Majurille uudet suitset, joita Majuri ei todellakaan tarvitsisi, mutta kun ihastuin niihin vaan niin kovasti.

Ja kuinka hyviltä ne näyttävätkään Majurin päässä! Aivan kuin Majurille tehdyt, tykkään etenkin tuosta kaarevasta timanttiotsapannasta, jollaisesta olen salaa haaveillutkin. Minun olisi pitänyt tilata itselleni uudet talviratsastuskengät, kun edelliset vetelevät jo viimeisiään, mutta en vielä löytänyt hinnaltaan sopivia. Talvea on kyllä nyt enää niin vähän jäljellä, että saa nähdä, jos kuitenkin pärjäisin vielä tämän talven noilla vanhoilla.

Kun sanoin, että nautin tästä säästä, on kyllä pakko vetää hieman sanojani takaisin. Nimittäin tämä pimeys, se on rasittavaa. Missään vaiheessa päivää ei ehdi kunnolla olla valoisaa, jonka takia ei esimerkiksi kuviakaan saa otettua. Tästä syystä on blogi ollut koko talven ajan kovin kuvaton.

Kun kuvat ovat tätä laatua, niin ei oikein innosta kuvaamaan! :D (Dessin selässä Gitte)
Jälleen minulla olisi paljon postauksia luonnoksissa muhimassa, mutta jostain syystä en vain saa kirjoitettua mitään niistä valmiiksi. Ehkä se inspiraatio taas palailee, kun tämä sääkin muuttuu vähän valoisammaksi ja saa edes jotain uusia kuvia. Kuvia tai ei, minä aion nauttia vielä viimeisistä sulista ja lämpimistä päivistä ja jatkaa Majurin kanssa työskentelyä innolla eteenpäin!